RAAJA – Hyvinvoinnin Kulttuuria

Mitä hyvinvointi tarkoittaa sinulle?

Siihen ei oikeastaan voi olla törmäämättä joka ainoa päivä. Ainakaan, jos sattuu aukaisemaan päivän aikana nettiselaimen ja eksymään oikeastaan mille tahansa uutissivustolle tai keskustelupalstalle. Tai ihan jos vaikka laitat television tai radion päälle. Tai jos kuljet kaupungin kaduilla mainoskylttien jatkuvassa vilinässä, et voi välttyä altistumiselta. Meille kerrotaan jatkuvasti ja kaikkialla siitä: kuinka voida paremmin, kuinka syödä terveellisemmin, miten liikkua enemmän ja muutenkin olla ”fitimpi” ja ”hyvinvoivempi” ja ”iloisempi” ja ”onnellisempi”. Vähemmästäkin sitä ahdistuu.

Ja ennen kaikkea syyllistyy. Mutta sitähän meille yritetään myydä, syyllisyyttä, joka on verhottu positiiviseen feel good- sanomaan. Ja me ostamme. Enkä tietenkään kiellä, etteikö tietyt asiat meille varmasti  hyväksi ole, tai etteikö jotkut tuotteet oikeasti ole terveellisiä tai hyvinvointiamme edistäviä – olenhan itsekin perustanut hyvinvointipalveluja tarjoavan yrityksen!
Mutta ennen kuin eksymme liian syvälle hyvinvointibuumin viidakkoon, olisi ehkä hyvä kysyä itseltään otsikon kysymys.  Se pitäisi oikeastaan kysyä itseltään joka päivä; mikä juuri minulle on tärkeää? Mitkä asiat vaikuttavat positiivisesti minun hyvinvointiin, ja toisaalta, mitkä asiat ovat sen esteenä?

Mitä sitten on hyvinvointi?

Hyvinvointi on helppo supistaa vain muutamaan asiaan:
1. Terveellinen ruoka
2. Riittävästi liikuntaa
3. Unta ja lepoa

Siinä asiat, mitkä usein ensimmäiseksi nousee mieleen sanasta hyvinvointi. Ja toki ne ovatkin terveellisen elämän kulmakiviä, mutta hyvinvointi sisältää silti paljon PALJON muutakin. Listaa pitäisi ehdottomasti jatkaa ainakin merkityksellisillä ihmissuhteilla ja läheisillä, tarpeella tulla nähdyksi ja kuulluksi omana itsenämme, sekä ehdottomasti määrittelemällä asioita, mitkä tuottavat meille iloa ja tekevät elämästä oikeasti mielekästä. Selvittämällä, mitä ovat ne asiat, joista innostumme niin, että aika vain humahtaa ohi, kun uppoudumme lempipuuhamme?  Tai minkä asian pariin odotamme pääsevämme aina uudestaan ja uudestaan, ja mistä jauhamme muille suu vaahdossa, kunnes ystävämme tai naapurimme karkaa juosten paikalta…
Nämä ovat juuri niitä asioita, jotka luovat pohjan merkitykselliselle elämälle, ja itse koen hyvinvoinnin oikeastaan synonyyminä hyvälle elämälle.
Ja siinäpä sitä sitten onkin aikamoinen käsite, jonka määritteleminen ei todellakaan ole ihan niin yksinkertaista. Mutta tuo pohdinta pitäisi säännöllisin väliajoin käydä läpi; mistä minun hyvinvointini koostuu, mitä on minun hyvä elämäni?

Nämä itselle tärkeät asiat voivat esimerkiksi olla myös ideologisia. Suosimalla esimerkiksi luomua tai kasvisruokaa, voi itsessään olla jo onnellisuutta lisäävä tavoite.  Omalla kohdallani kasvisruuan syöminen (olen pääasiallisesti vege, mutta syön toisinaan myös kalaa) on ennen kaikkea periaate, jonka noudattaminen tekee minut onnelliseksi, koska A) tiedän toimivani ympäristön parhaaksi ja B) eläinten tehotuotanto saa minut voimaan pahoin. PLUS mikä onkaan parempaa, kuin löytää uusi kasvisruokaresepti, joka on ennen kaikkea A) idioottivarma valmistaa ja B) niin hyvää, että taju lähtee (en ole ehkä kummoinen kokki, muuta sitäkin kulinaristisempi tapaus)! Ja itselleni eettisyyteen ja terveellisyyteen pyrkivä ruoka tuottaa itsessään hyvinvointia.  Ja huom! ”pyrkivä”.  En todellakaan aina onnistu tässä täydellisesti, mutta pelkästään se, että tiedostan kuinka haluan toimia, mikä minun mielestäni on oikein ja tärkeää, auttaa minua jokapäiväisissä valinnoissani ja tuottaa minulle hyvinvointia.

Jokaisella meistä on tietenkin omat ruokailutottumukset ja ideologiat, ja jokainen toteuttakoon niitä hyvällä omatunnolla jos mahdollista. Tärkeintä olisikin, että sekä ravintoasioita ja ylipäätään omia ideologioita tulisi edes hieman mietittyä ja peilattua omaan elämään, elääkö sitä oikeasti näiden periaatteiden mukaisesti. Sen verran suuri kun on pelkästään ravinnon ( JA ideologioiden) vaikutus hyvinvointiimme – ja ympäristöömme.

Hyvinvoinnin kulmakivistä puhuessa täytyy tietenkin puhua myös liikunnasta. Kaikki tietää ja varmasti ymmärtää kuinka tärkeää se jokaiselle meistä on, mutta ehkä vaikeampaa, ja siksi sitäkin tärkeämpää, olisi löytää se liikkumisen muoto mistä itse nauttii, mikä tuottaa hyvää oloa ja mihin itsensä saa motivoitua uudelleen ja uudelleen. Omalla kohdallani suosikkitoimintaa on ehdottomasti kaikki sellainen, mikä tapahtuu ulkona ja luonnossa.  Uudeksi lempilajiksi löytyikin viime kesänä ihan huippu mahtava liikuntamuoto, nimittäin melonta!
Vesi on ehdottomasti mun elementti, ja mikä sen mukavampaa kuin meloskella auringonpaisteessa Oulujokea ylös alas tai kurvailla tunnelmallisessa      Hietasaaren suistomaisessa ympäristössä. Suosittelen kaikille.
Haaveena onkin päästä tekemään tulevana kesänä retkimelontareissu Lapissa. Telttareppuun ja retkikeittimellä kahvia jossain joen mutkassa – parasta.

Liikunnan ja ravinnon lisäksi on nykyään onneksi alettu antaa enemmän painoarvoa myös riittävälle levolle ja palautumiselle. Joo-o, unta pitäisi saada riittävästi. Mutta mikä sitten on riittävästi, onkin taas täysin yksilöllistä, saati onko sitä ylipäätään mahdollista edes saavuttaa. Itse olen tyytyväisin, jos saan nukkua yhdeksän tuntia yhtä putkea, mutta todellisuudessa unimäärä jää aika usein kuitenkin siihen 6-7 tuntiin. Ja jos olen pitkään rämpinyt kuuden tunnin unilla, huomaan hyvin pian huomattavan laskun jaksamisessa ja mielialassa. Olen myös näitä yhteiskuntaamme hankalasti sopeutuvia ”iltaihmisiä”, jolle aikaiset aamut tuottaa aina tuskaa. Onneksi näin yrittäjänä on mahdollista hieman säädellä omia aikataulujaan, mutta haastavaa se silti toisinaan on. Olen myös yhdessä vaiheessa elämääni kärsinyt läpi piinallisen unettomuusvaiheen, jolloin ensiksi nukahtaminen oli tuskaisen vaikeaa, ja siihen perään tulivat aamuyön heräämiset ja valvomiset. Silloin oli kyllä oma hyvinvointi hukassa ja pahasti. Vasta kun muut palaset elämässäni napsahtivat kohdalleen, sain jälleen myös nukkua yöni normaalisti.

Unen lisäksi oman hyvinvoinnin kannalta on erittäin tärkeää – eikä tätä voi liiaksi korostaa – välillä myös VAIN OLLA. Katsoa leffoja, tai käydä päämäärättömällä kävelyllä tai tavata ystäviä – mitä vain. Tärkeintä on tehdä juuri sitä mitä itse haluaa, tai ennen kaikkea olla myös tekemättä yhtään mitään. Mitään suorittamatta tai mitään ”JÄRKEVÄÄ” tekemättä – mikä kyllä saattaa olla välillä yllättävänkin haastavaa. Jotenkin sitä helposti ajautuu sellaiseen tehokkuuden moodiin, jossa kaikki vapaa-aikakin pitäisi käyttää johonkin HYÖDYLLISEEN. Ainakin omalla kohdallani on joskus vaikea päästää irti kaikesta tekemisestä ja oikeasti pysähtyä. Olla vain läsnä juuri tässä hetkessä. Onnea onkin rakastava puoliso, joka välillä viheltää pelin poikki ja pysäyttää sen aivojuoksupyörän, mihin toisinaan jää jumiin juoksemaan. Minulle tästä oravanpyörästä parhaat poistumisen keinot ja asiat ovatkin puoliso, ystävät, luonto, taide ja eläimet. Erityisesti sosiaalisten suhteiden tärkeyttä ei varmasti voi liikaa korostaa, ja näillä suhteilla tarkoitan niitä oikeasti läheisiä ystäviä, joiden kanssa voi jakaa elämän hyvät ja huonot puolet. Ystävyydelle kannattaa tuhlata aikaa, sen arvo kun vain nousee ja nousee elämän myötä.

Mutta mikä sitten kenellekin tuo hyvinvointia, määrittelee meitä myös ihmisinä; keitä me olemme, mikä meille on tärkeää ja mitä haluamme vaalia omassa elämässämme.  Parhaimmillaan hyvinvointi tulee luonnollisesti, liikaa ponnistelematta ja omien arkisten valintojen kautta, mutta toisinaan hyvinvoinnin tavoitteleminen saattaa muuttua myös suorittamiseksi. Sosiaalisen median valtakaudella hyvinvoinnin tavoittelemisen, mitä ikinä se kenellekin sattuu olemaan, lisäksi tärkeään osaan on noussut myös oman elämän näyttäminen (esittäminen) ulospäin. Tämä julkinäyttäminen on osa ”brändiämme”: minkälaisen mielikuvan synnytämme kanssaihmisissä, kun kerromme käyttävämme tätä ja tätä tuotetta, harrastavamme sitä tai tuota, tai syömällä vain sitä ja siinä ja siinä paikassa? Meillä kaikilla on oma brändimme, oli se sitten tietoisen tai täysin tiedostamattoman käyttäytymisen tulosta. Ja toisaalta väitän, että usea meistä ainakin jollain asteella on kiinnostunut siitä, minkälaista viestiä välitämme ulospäin kanssaihmisillemme. Se on ehkä myös keino rakentaa itse itseämme. Eikä siinä tietenkään ole mitään pahaa tai väärää, kunhan tekemämme valinnat oikeasti tuottavat positiivista hyvää meille sisäisesti – eikä vain ulkoisesti.

Myös erilaiset hyvinvointitrendit ohjailevat meitä ja jokseenkin surkuhupaisaa on myös se, että ilmeisesti nykyään rento oleminen on meille niin vieras käsite, että jopa ”minkään tekeminen” on voitu tuotteistaa ja myydä ihmisille ”hyggeilynä” ja ”kotoiluna” tai uusimpana (ainakin minulle) trendinä hollannin kielen sanasta tulevana ”niksen”-ilmiönä, mikä ilmeisesti tarkoittaa ei minkään tekemistä. Mutta tärkeintä kai on, että asiasta puhutaan ja muistetaan #hyggeillä…

Loppujen lopuksi kaikki nämä pohdinnat tiivistettynä; hyvinvointi on hyvin henkilökohtainen asia.
Tadaa! Siinäpä se suuri salaisuus paljastettuna. Terveellisistä elintavoista on tietenkin tutkittua tietoa, joista osa on yleispäteviä koskien meitä kaikkia, mutta mitään yhtä kaikille toimivaa kaavaa ei ole olemassa. Ehkä tärkeintä olisikin sisäistää se, että se mikä on hyvinvointia toiselle, ei sitä välttämättä ole itselle ja toisinpäin. Eikä kaikki mikä meille myydään purkissa, tai mitä näemme sosiaalisessa mediassa ole meitä varten, tai muutenkaan hyvää tai edes todellista.

Ja jos näistä pohdinnoista yrittäisi tiivistää vielä jotain selkeää ajatusta, niin ehkä hyvinvointi onkin ennen kaikkea tasapainoa. Kun asiat, kaikki ne erinäiset, henkilökohtaiset, universaalit ja arkiset asiat ovat tasapainossa, mekin olemme tasapainossa. Koska yleensä kun joku asia luiskahtaa epäjärjestykseen, oli se sitten työ tai parisuhde tai mikä tahansa, niin usein tunnemme heti sen myös hyvinvoinnissamme. Mieliala laskee ja ajatukset sakkaa, mutta sen lisäksi myös kehomme alkaa oireilemaan. Sairastumme, tunnemme väsymystä, ehkä jopa kipua, tai alamme kärsimään unettomuudesta, kun kaikki ei ole tasapainossa. Sitä tasapainoa ei todellakaan ole aina helppo löytää tai saavuttaa, mutta sitäkin tärkeämpää siihen olisi pyrkiä. Onnea vain meille kaikille siihen.

Toinen tärkeä oivalluksen kohta jokapäiväisessä elämässä olisikin myös muistaa, varsinkin täällä markkinavoimien maailmassa, että elämä on arvokasta, vaikkei sitä koko ajan käyttäisikään jonkin asian saavuttamiseen, suorittamiseen tai ansaitsemiseen.  Elämä on hyviä asioita varten ja se tulisi käyttää itselle tärkeistä asioista nauttien. Eikö se ole juuri hyvinvointia parhaimmillaan?

– Niina –

Ps. Jos melonta kiinnostaa, niin täällä Oulussa esimerkiksi kannattaa ottaa yhteyttä Oulun alueella toimivaan melontaseura K&C Ry:hyn, joiden kautta pääsee kokeilemaan melontaa, osallistumaan melontakursseille tai liittymään seuran jäseneksi, jolloin omia välineitä ei edes välttämättä tarvitse ostaa päästäkseen lajin pariin. (Tämä siis on puhtaasi minun suositus, ei maksettu mainos 🙂 Ja varmasti löytyy myös muilta paikkakunnilta samankaltaisia melontaseuroja, joten sinne vain rohkeasti ottamaan yhteyttä!

Pps. Kuvat on otettu melontareissuilta Oulujoelta ja Hietasaaresta, ja patikkafoto on Kumputunturilta Kittilästä.